Hopeakaivos - Geologia

Alueellinen geologia

Vanhin osa Suomen peruskalliota muodostui yli 3 miljardia vuotta sitten. Tämä aikakausi tuotti suuria määriä magmakiviä, jotka tätä nykyä näkyvät graniitteina, gneisseinä ja migmatiitteina. Itäisen Suomen vihreäkivivyöhykkeet muodostuivat vulkaanisen toiminnan seurauksena noin 2,9-2,6 miljardia vuotta sitten.  

Tipasjärven vihreäkivivyöhyke  on Kuhmo-Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeen eteläisin osa. Se muodostaa karkeasti pohjoiskoillisesta etelälounaaseen suuntautuneen T-muotoisen alueen, joka on noin 25 kilometriä pitkä ja muutaman kilometrin levyinen. Tipasjärven vihreäkivivyöhyke on kokenut useita muodonmuutosvaiheita sekä amfiboliittifasieksen metamorfoosin, mikä on muokannut ja osin tuhonnut primäärisiä vulkaanisia ja sedimentäärisiä rakenteita. Rakenteellinen muutos käsittää kaksi plastisen deformaation jaksoa, jotka ovat synnyttäneet tiiviin synformaalisen rakenteen, jonka myöhemmin on leikannut kolmas hauras tai puolihauras tapahtuma. Sekä vulkaanisissa että sedimenttisissä kivilajeissa on paikoin näkyvissä primäärisiä rakenteita, mikä mahdollistaa kerrostumisjärjestyksen rekonstruoinnin ja kivilajiyksiköiden ikäsuhteiden määrittämisen.

Esiintymän geologia

Hopeakaivoksen geologiaa hallitsevat piipitoiset kvartsiporfyriittiset kivet, breksiat ja kerrokselliset tuffit ja tuffiitit, mikä viittaa vulkaanisten kivien purkautumiseen matalassa vedessä tai subaeriaalisessa ympäristössä. Uuden ikämääritysten perusteella Hopeakaivoksen mineralisaation tulkitaan muodostuneen noin 2,8 miljardia vuotta sitten. Ag-Au-Zn-Pb-esiintymä on muodostunut vulkaanisen sarjan keskiosan alueelle. Mineralisaatio koostuu lukuisista linsseistä, jotka sijaitsevat kuudessa yhdensuuntaisessa vyöhykkeessä. Läpikäyvä lineaation on tärkein ja malmia kontrolloiva rakennepiirre.

Esiintymä on 400 m pitkä ja 5-110 m leveä, keskimäärin 40 m. Esiintymä kaatuu 65 ° kaakkoon ja sen suuntaus on 60 ° etelä-lounaaseen. GTK: n vuosina 2011 ja 2013 tekemät geofysikaaliset ”Sampo” -tutkimukset osoittavat, että mineralisoitunut alue jatkuu 1,5 tai jopa 2 kilometrin syvyyteen ”.

Heterogeeniset mineralisoituneet kerrokset vaihtelevat sivusuunnassa paksuuden suhteen ja paikallisesti yhtyvät vierekkäisten kerrosten kanssa. Välialueilla tavataan heikkosti mineralisoitunutta kiveä.. Malmi voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, Ag-Au-tyyppiseen ja Zn-Pb-Ag-tyyppiseen. Nämä tyypit ovat kuitenkin vaihettuvat keskenään, joten niitä ei voida erottaa louhintamittakaavassa.

Mineralogia

Hopeakaivoksen malmin isäntäkivi on kvartsi-serisiitti-liuske. Malmimineralisaatio esiintyy sekä runsaina sulfideja sisältävinä kvartsi- että kvartsikarbonaattisuonina ja sulfidipirotteena isäntäkivessä. Kvartsi-serisiittiliuskeen tärkeimmät mineraalit ovat kvartsi, muskoviitti ja biotiitti. Hallitseva karbonaattimineraali on ankeriitti.

Rikkikiisu, magneettikiisu, sinkkivälke ja lyijyhohde ovat yleisimmät sulfidimineraalit. Sinkkivälke ja lyijyhohde ovat tärkeimmät sinkkiä ja lyijyä sisältävät mineraalit. Hopean mineralogia on monipuolisempaa. Hopea esiintyy Ag-sulfideina ja Ag-sulfosalteina, jotka liittyvään yleisesti lyijyhohteeseen joko sulkeumina tai raerajoja pitkin. Yleisimmät hopeaa sisältävät mineraalit ovat dyskrasiitti, freibergiitti ja pyrargyriitti, kun taas allargentum, argentiitti ja metallinen hopea ovat vähemmän yleisiä. Kulta esiintyy elektrumina (kulta-hopealejeeringinä) ja hopeamineraalien hilassa.

Yhteystiedot

Sotkamo Silver Ruotsissa

Sotkamo Silver AB
Nybrogatan 34/Box 5216
SE-102 45 Stockholm

Puhelin +358 50 599 3539

Sotkamo Silver Suomessa

Sotkamo Silver Oy
Hopeatie 20
FI-88600 SOTKAMO

Puhelin +358 44 733 2355


© 2020 Sotkamo Silver AB.