Sotkamo Silverin Hopeakaivos - historia

Kuva. Malminäyte Hopeakaivokselta

Tutkijat löytävät hopeaesiintymän jo vuonna 1980

Oulun yliopiston Kuhmon malmiprojekti toimi KTM:n rahoituksella vuosina 1977-1980, projektin toimesta koko 200 km pitkä Kuhmon liuskejakso tutkittiin malminetsintää palvelevana perustutkimuksena. Projektin tekemät tutkimukset Taivaljärven alueella johtivat hopeaesiintymän löytymiseen vuonna 1980. Projektin johtaja Professori Tauno Piirainen sekä tutkijat Kalle Taipale ja Ilkka Tuokko saivat vuonna 1983 valtion malmipalkkion löydöksen johdosta.

Tipasjärven eteläpuolella tutkijat löysivät kalliopaljastumia, joissa näkyi sulfideja ja vulkaanisen purkausaukon läheisyydelle ominaisia heittelekiviä, agglomeraatteja. Kanadassa näitä kiviä kutsutaan nimellä ”mill-rock” koska ne usein sijaitsevat malmiesiintymien lähellä ja niillä seisoessa voi kuulla rikastamon myllyjen äänen. Alueella tarkempia tutkimuksia tehtäessä tutkijat löysivät Taivaljärvestä Tipasjärveen kaivetusta kanavasta useita sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta sisältäviä vulkaanisen kiven lohkareita. Niiden löytyminen julkaistiin kaikille malminetsintäorganisaatioille projektin raporttisarjassa syksyllä 1980. Projektin toimesta otettiin myös iskuporanäytelinja jäätikön tulosuuntaan, noin 500 metrin päässä lohkareista saatiin korkeita sinkki- ja lyijypitoisuuksia esiintymän moreeninalaisen pintapuhkeaman alueelta.

 

Taivaljärven alueelle tehdään valtaus

Kajaani Oy teki Taivaljärven alueelle valtauksen Kuhmon projektin julkaistua tutkimustuloksensa v. 1980. Kajaani Oy:n malminetsintäorganisaatio tutki hopeaesiintymää ja noin 25 km pitkän liuskejakson muitakin osia vuoteen 1988 asti moreenigeokemialla, ja joitakin esiintymiä myös kairauksin. Ensimmäinen kairauslävistys esiintymään saatiin toukokuussa 1981 ja hopeaesiintymän laajuus pintaosassa sekä jatkuvuus noin 550 metrin syvyyteen todennettiin jo tuolloin maanpinnalta tehdyillä timanttikairauksilla.

 

Hopeaesiintymän hyödyntämiskelpoisuutta tutkitaan

Kajaani Oy (myöhemmin fuusioitu UPM:n) ja Outokumpu Oy perustivat syksyllä 1988 Taivalhopea-työyhteenliittymän selvittämään esiintymän hyödyntämiskelpoisuutta. Taivalhopean toimesta esiintymän jalkapuolelle louhittiin 350 metrin syvyyteen noin 2600 metriä pitkä tutkimustunneli, joka palvelee nyt tuotantotoimintaa. Lisäksi samalla louhittiin nyt käytössä oleva tuuletusnousu noin 340 metrin syvyyteen. Esiintymää tutkittiin kairauksin tunnelista ja maanpinnalta, lisäksi tehtiin rikastuskokeita, laadittiin louhinta- ja rikastamosuunnitelmat sekä keväällä 1991 Outokummun toimesta tehtiin kannattavuustarkastelu. Hopean hinta oli sen valmistuessa noin 4 USD/unssi, jonka vuoksi hanketta ei tuolloin päätetty lopulta toteuttaa. Tutkimusdata ja kaivospiiri jäivät Taivalhopean omaisuudeksi. Tunneli täyttyi vedellä ja alue eli hiljaiseloa 2000-luvulle asti.

 

Sotkamo Silver hakee tutkimusluvan alueelle

Taivalhopea -työyhteenliittymä antoi kaivospiirin raueta vuonna 2005. Vuonna 2006 perustettu Silver Resources (myöhemmin Sotkamo Silver) haki ja sai tutkimusluvan alueelle sekä osti Taivalhopea -työyhteenliittymän tutkimusaineiston. Tunneli tyhjennettiin vedestä, ja tutkimuksia jatkettiin kairauksin ja ympäristöselvityksin. Vuonna 2011 suoritettiin pilot -mittakaavan rikastuskoe, ja alue haettiin kaivospiiriksi. Ympäristö- sekä vesitalouslupa kaivostoiminnalle saatiin v 2013.  Feasibility study -vaiheessa prosessia kehitettiin edelleen esirikastustekniikkaa testaamalla ja ottamalla se osaksi tuotantoprosessia.

 

Sotkamo Silver pörssiin 2010

Sotkamo Silver AB (publ) on listattu Tukholman NGM-pörssiin ja rinnakkaislistattu Helsingin Nasdaq OMX-pörssiin. Omistuksesta noin 90% on nykyisin Suomessa, omistajia on yhteensä noin 14000. Suurimmat omistajat ovat eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Hexof Oy, Timo Lindborg ja Suomen Malmijalostus Oy. Sotkamo Silver AB:n hallituksessa on viisi jäsentä, kaikki suomalaisia talous- tai kaivosammattilaisia. Tytäryhtiö omistaa Suomessa sijaitsevat esiintymät ja on tehnyt kaikki kaivoksen avaamiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset.

 

Kaivoksen rakentamisen rahoitus varmistuu keväällä 2018

Hopeakaivoksen rakentamiseen tarvittava loppurahoitus saatiin kootuksi kevättalvella 2018 pääosin suomalaisilta sijoittajilta. Tämä merkitsi käännettä suomalaisten sijoittajien osalta eli usko myös kotimaiseen kaivostoimintaan lähti palautumaan. Kokonaisuudessa investoinnit tulevat olemaan noin 70M€:n paikkeilla, kun otetaan mukaan myös aikaisemmat panostukset. Vuosittainen liikevaihto tulee olemaan alkuvaiheessa 30-40 M€:n tasossa ennen kapasiteetin nostoa. Kaivoksen voimallinen rakentaminen alkoi keväällä 2018 ja tuotannon aloitus tapahtuu nyt maaliskuussa 2019. Kaivos tulee työllistämään suoraan noin 100 henkilöä ja välillisesti huomattavasti enemmän.  Malmia louhitaan avolouhoksesta sekä maanalaisesta kaivoksesta. Rikastusprosessi tapahtuu tavanomaisilla menetelmillä, jossa rikasteet tehdään perinteisellä vaahdotusprosessilla.

 

Ympäristöarvot nousevat tärkeäksi tekijäksi jo kaivoksen rakennusvaiheessa

Toiminnan aloittamisesta lähtien lähitoimijoiden ja -sidosryhmien kanssa on pidetty yhteyttä järjestämällä tupailtoja ja myös säännöllisesti kokoontuvan ympäristöasioiden seurantaryhmän puitteissa. Kaivoksen rakentamisaikana on erityisesti myös otettu huomioon ympäristöarvot, jonka vuoksi mm. heti tuotantotoiminnan alkaessa otetaan käyttöön monivaiheinen vedenpuhdistamo. Investoinnilla puhdistamoon jo alkuvaiheessa halutaan minimoida toiminnan nykyiset vaikutukset ympäristöön sekä varmistamaan samalla tuotannon nostomahdollisuus tulevaisuudessa.

 

Kaivoksen malmivarat voivat riittää tutkittua pidempään

Hopeakaivoksen tunnetut malmivarat riittävät noin seitsemän vuoden tuotantoon. Tuotantovaiheessa jatketaan esiintymän syväjatkeen tutkimusta, jota on jo aloitettu syvägeofysiikalla ja lisäkairauksilla. Suunnitelmissa on valmistella tuotannon jatkamista nykyisestä 450 metristä lähes kilometrin syvyyteen, jolloin kaivoksen elinaika voi jatkua merkittävästi. Lisäksi Tipasjärven vihreäkivivyöhykkeen vulkaanisten keskusten läheisyydestä tunnetaan useita lupaavia hopea- ja kultamalmiaiheita, joihin voi kehittyä Hopeakaivoksen rikastamon toimintaa jatkavia merkittäviä satelliittikaivoksia.

 

Kaivoksen rikasteet jalostetaan lähialueen sulatoissa ympäristöä kunnioittaen

Rikasteet toimitetaan Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Rönnskäriin, joissa ympäristöarvot ovat olleet toiminnan peruskiviä jo pitkään. Esiintymän löytymisestä on siten kulunut lähes 40 vuotta, kun alueen ”mill-rock”-paljastumilla tullaan kuulemaan malmimyllyjen ääni.

 

Kaivos vahvistaa EU:n mitassa maamme mineraalien ja metallien valmistuskeskittymää

Sotkamo Silverin Hopeakaivoksesta saadaan noin 45000 kiloa hopeaa vuodessa, mikä on merkittävä lisäys Suomen nykyiseen noin 85000 kilon vuosittaiseen hopeatuotantoon. Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, akuissa ja paristoissa, aurinkopaneeleissa, antibakteerisissa käsittelyissä, vedenpuhdistuksessa, moottorien osien ja laakereiden pinnoituksessa, lääketieteessä, katalyyteissä, koruissa ja sijoituskohteena. Sotkamon malmista saadaan talteen myös kultaa, lyijyä ja sinkkiä. Hopea, lyijy ja sinkki ovat kaikki akkumetalleja, joiden kysynnän odotetaan lähivuosina lähtevän kovaan kasvuun sähköautojen yleistymisen myötä.