Sotkamo Silverin Hopeakaivos suunnittelu

Taivalhopea JV laati hyvin yksityiskohtaiset tekniset suunnitelmat kaivoksille 1980-1990-lukujen vaihteessa. Näissä suunnitelmissa on kattavat yksityiskohtaiset louhintasuunnitelmat avolouhokselle ja maanalaiselle kaivokselle, jalostuslaitoksen suunnitelmat sekä esitettynä kaikki tarpeellinen infrastruktuuri Hopeakaivosta varten. Sotkamo Silverin jatkotyö perustuu voimakkaasti tälle olemassaolevalle erinomaiselle työlle. Pääpainomme on olemassaolevien suunnitelmien päivittäminen, sekä sen varmistaminen, että kaikki suunnitelmat vastaavat nykyisiä standardeja, lakeja ja määräyksiä.

Kaivoksen alustava infrastruktuuri suunnitelma

Sotkamo Silver on jo alkanut suunnitella kaivosalueen alustavaa infrastruktuuria. Nämä suunnitelmat perustuvat Taivalhopea JV:n aikaisemmin tekemälle työlle. Aikaisemmissa suunnitelmissa on näkemyksiä ja ajatuksia siitä, kuinka kaivoksen eri osat pitäisi sijoitella alueelle. Jo huomioidut näkökohdat ovat rikastusjätealtaan, jalostuslaitoksen, toimiston, huoltotilojen ja varastotilojen alustava sijainti. Alla oleva kartta esittää miten avaintoiminnat tulevat sijoittumaan kaivosalueelle. Tämä kartta näyttää kaivosalueen siten kuin se on esitetty kaivoslupahakemuksessa.


Kuva 1. Hopeakaivos projektin kaivoslupa alueen raja (punainen).

Avolouhos

Hopeakaivoksen hopeaesiintymä on alikerrostuma, joka on noin 4-5 metriä paksun maapeitteen alla. Alikerrostunut malmiesiintymä on noin 500 metriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 100 metriä leveä. Suunniteltu avolouhos tulee olemaan noin 200-300 metriä pitkä ja noin 50-70 metriä leveä. Avolouhoksen maksimisyvyys tulee olemaan 50-80 metriä ja sieltä tullaan louhimaan noin 300 000-500 000 tonnia malmia. Avolouhosvaiheen on arvioitu kestävän vuodesta puoleentoista vuoteen. Maanalainen kaivostoiminta voi alkaa samanaikaisesti kuin avolouhostoiminta tai puolesta vuodesta vuoteen myöhemmin.

Maanalainen kaivos

Outokumpu Oy teki Hopeakaivoksen maanalaisen kaivosteollisuuden yksityiskohtaiset suunnitelmat 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Suunnitelmat osoittivat jo silloin, että paras kaivosmenetelmä  Hopeakaivos esiintymässä olevalle malmityypille on välitasolouhinta jälkitäytöllä. Olemassaolevaa tunnelia voi käyttää malmin siirtämiseksi käsittelylaitokseen. Maanalainen toiminta tulee hyvin todennäköisesti alkamaan samanaikaisesti kuin avolouhinta, tai mahdollisesti joitakin kuukausia myöhemmin. Kun avolouhoksen malmi on käytetty, kaikki tuotanto tulee maan alta.

Nykyiset todetut mineraalivarat ovat noin 3 miljoonaa tonnia, mutta Sotkamo Silver uskoo, että käynnissäoleva kairaushanke tulee lisäämään tuotantokelpoista malmimäärää. Sotkamo Silver uskoo että tuotantokelpoisten varantojen määrä voi nousta yli viiteen  miljoonaan tonniin tulevaisuudessa. Kun arvioitu tuotantomäärä on 350000-450000 tonnia vuodessa, mahdollistaisi tämä tuotannon jatkamisen Hopeakaivoksen alueella yli kymmenen vuoden ajan. Kaivoksen eliniän pidentämiseksi yhtiö kiinnittää tulevissa kairauksissa erityistä huomiota mineralisaation syvään jatkumoon. Tämä jatkumo alkaa - 650 m syvyydessä pinnan alla ja ulottuu alaspäin. Kaikki syvemmälle ulottuvat kairausreiät aikaisemmissa hankkeissa osoittavat, että mineralisaatio jatkuu syvyyden - 650 metriä alapuolella.

Malminkäsittely ja metallurginen testaus

Metallurginen testaus tutkimus oli osa Hopeakaivos projektin toteutettavuustutkimusta vuonna 1991. Laboratoriotason mineraalinkäsittelykokeet tehtiin 1980-luvulla Geologisen tutkimuskeskuksen Mineraalitekniikan laboratoriossa (entiseltä nimeltään Valtion teknillinen Tutkimuskeskus, VTT). Tulokset osoittivat yleisesti, että mineralisaatioon soveltuu standardivaahdotustekniikalla toteutettu rikastaminen. Vanhojen metallurgisten kokeiden ja rikastuskaavioiden päivitys tilattiin Geologisen tutkimuskeskuksen Mineraalitekniikan laboratoriolta vuoden 2007 alussa. Päivitetty raportti saatiin elokuussa 2007 ja tuloksia käsitellään parhaillaan. Geologinen tutkimuskeskus GTK on maailmanlaajuisesti johtava mineraalin- ja metallinkäsittelyn laboratorio, joka tarjoaa innovatiivisia räätälöityjä ratkaisuja kaivosteollisuuden asiakastarpeisiin.

GTK on osana toteutettavuusprosessia tehnyt Sotkamo Silverille metallurgisen minipilot-tutkimuksen kevään 2011 aikana. Käsitellyt näytteet edustavat jalostukseen tulevan malmin normaalia pitoisuutta. Lukitun syklin (Locked cycle) testissä kokonaissaanti hopealle oli 76,2 % ja kullalle 90%.

GTK:n mukaan Hopeakaivoksen malmi on yleisesti ottaen helppoa rikastaa; yksinkertaisella prosessilla ja kohtuullisella reagenssin kulutuksella voidaan hyödyntää keskinkertaisia malmipitoisuuksia ja päästä vielä tyydyttävään saantiin. Uusien kokeiden pohjalla GTK katsoo, että vanhempi tutkimus (C/MT/2007 /28) on edelleen pätevä. Näiden pilotti mittakaavaisesten kokeiden perusteella hopean saanniksi tarkennettiin 86-91 %.

Yhteenvetoraportit löytyvät Sotkamo Silverin verkkosivustosta : http://www.silver.fi/sivu/en/reports_and_drilling_results/ .

Päivitetty prosessikaavio tutkimusraportista on esitetty alla.

Suunniteltu kaivostoiminta

Tässä ensimmäisessä vaiheessa kun suunniteltu täydentävä kairaushanke on tehty, yhtiön suunniteltu kaivostoiminta perustuu oletukseen, että noin 3 miljoonaa tonnia aiemmin löydetystä 13 miljoonasta tonnista mineralisoitunutta ainesta on taloudellisesti hyödynnettävää malmia. Vuotuisen louhittavan kallion määrän on tällä hetkellä arvioitu olevan 350 000-450 000 tonnia. Käytettävä louhintamenetelmä tulee olemaan välitasollinen pengerlouhinta jälkitäytöllä. Suunniteltu rikastusmenetelmä on tavanomainen vaahdotusprosessi, joka tuottaa kahta tyyppiä rikastetta: sinkki ja lyijy-hopea. Vuotuinen arvioitu rikastetuotanto on 4000-5000 tonnia. Rikastushiekka vaahdotusprosessista varastoidaan kahdesta kolmeen osastoa käsittävään rikastusjätealtaaseen, joka rakennetaan alueelle. Altaan koon on suunniteltu olevan 50-100 hehtaaria.

Kaivoksen toiminnan aikana malmia louhitaan sekä avolouhoksesta että maanalaisesta kaivoksesta. Avolouhosvaihe kestää kuudesta kahteentoista kuukautta, ja sen jälkeen toiminta jatkuu maan alla. Alkuvaiheessa malmia louhitaan samanaikaisesti avolouhoksesta ja maan alta. Avolouhoksen suunniteltu ala tulee toiminnan loppuvaiheessa olemaan viisi hehtaaria.

Arvioitu kaivoksen toiminta-aika on 8-10 vuotta (JORC 2012). Suunniteltu kaivosalue tulee käsittämään kaikki olennaiset laitokset ja rakennukset, joita tarvitaan kaivostoimintaan. Nämä tulevat olemaan rikastamo, rikasteen varasto, huolto- ja työpaja-alueet, toimistot, pysäköinti, muuntaja-asema ja urakoitsijan varasto. Toteutettavuustutkimuksen valmistelutyö tehtiin vuoden 2011 aikana. Siihen kuuluu varantoarvion laatiminen, ympäristön perustasotutkimuksen loppuunsaattaminen, rikastamon päivitys, teknisen kaivossuunnitelman laatiminen ja taloudelliset laskelma. Yhtiön suunnitelmana on aloittaa kaivoksen rakentaminen vuoden 2014 aikana. Kaivoksen rakentaminen vie noin 12 kuukautta rakentamispäätöksestä ja täysi tuotanto saavuttetaan 2 kuukauta rakentamisen päätyttyä.

Kuva alla: Ensimmäinen luonnos maanalaisesta rakentamisesta.